Vertin helmikuun alku

on ollut täynnä tapahtumia! Ihan ekaksi, mun häntä tuli kipeeksi tossa viikko sitten! En oikeasti tiedä mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä mamman tultua töistä niin mun häntä meni ihan veltoksi! Se niinku roikkui vaan sillä lailla jalkojen välissä suoraan alaspäin! Mamma ja pappa oli kanssa ihan ihmeissään, kyllä mä sitä välillä yritin heilutella mutta kun ei se heilunut! Ja yritin sitten ottaa päiväunetkin, mutta missään asennossa ei ollu hyvä. Vähän taisin valitellakin.

Noh, aikansa ihmeteltyään toi mamma sai sellaisen älynväläyksen. Se oli joskus netistä lukenut jostain vastaavast ja kuulemma kovasti guuglattuaan löysi mun häntä-ongelmaan vastauksen. Mulla oli vesihäntä eli siis häntähalvaus. Ilmeisesti olin liian innokkaasti metsästänyt mamman lapioimaa lunta ja saanut sitten kylmää hännälleni. Häntä siis liikkui tyvestä, mutta muuten oli ihan velttona enkä saanut sitä oikeastaan ollenkaan nostettua tai heilutettua. Se perjantai-ilta menikin sitten siinä kummastellessa. Lauantaina mamma päätti että mulle on haettava kipulääkettä ja ne lähti pappan kanssa apteekkiin kun kuulemma mulle olisi saanut syöttää ketorinia. Muuten ihan hyvä idea, mutta ei sitä tablettia saanu tarpeeksi pieniksi paloiksi. Onneksi mamma tajus soittaa päivystävälle ELL ja sai sieltä ohjeet syöttää mulle B-vitamiinia *YÖK* ja lasten disperiiniä, sitä kun saa antaa enempi kiloa kohti. Viikonlopun aikana onneksi häntä alkoi toipua koettelemuksistaan ja sain jo maanantaina sitä heiluteltua mamman tullessa töistä kotiin. Vitsit se oli iloinen =) Ja niin olin kyllä minäkin!!!

Viikolla mamma sitten otti mun kanssa tosi varovasti, se vissiin pelkäs kuitenkin että mun häntä tippuu pois tai jotain. Mut nyt sitten viikonloppuna mä pääsin treffaan mun tyttistä! Mentiin perjantaina mun kasvattajan luo Vaskiolle ja siellä oli kaikki mun kaverit, mukaan lukien Peppi-tyttis! Vitsit että mä olin ihan intsinä! Ja sitten mamma ja Tiina vielä kekkas että lähdetään mettälenkille! Mentiin sinne metsän perukoille ja lähdettiin tarpomaan. Ja kyllä kuule tulikin hyvä treeni, kun lunta oli välillä melkein kainaloihin saakka ja se oli semmosta tosi raskasta ja märkää. Mutta kivaa oli! Meitsikin hyppi kuin kauris lumikasasta toiselle, ja voi että kun mamma ja Tiina heitteli mulle lumipalloja! Ei ne muut vanhukset oikeen tajunnu sitä jujua, mutta mulla oli kivaa!

Ja sitten kun päästiin sieltä mettästä pois niin jäähdyteltiin vielä vähän tietä pitkin jolkotellen. Jostain kumman syystä toi mamma pysähteli välillä ja huuteli että "tänne"! No meninhän minä, kun mä tiesin että sillä on nakkia taskussa ;o)

Kotio kun päästiin niin voi pojat että olin puhki! Onneksi pääsin sitten soffalle viltin alle vetään Zetaa! Toivottavasti mennään mamman kanssa tonne pian uudestaan niin mä näytän taas niille vanhuksille et miten siellä lumessa oikeen pompitaan!