Perjantai 7.11. - lääkäripäivä

Eilen oli kyllä hassu päivä. Ensinnäkin mamma ei menny töihin vaikka oli arkipäivä, sillä oli kuulemma vapaa? Ja sitten se pakkas mut autoon tossa yhdentoista maissa ja sano että ny lähetään tohtorille. Emmä oikeen ymmärtäny että mistä se puhu, mutta kun kerran autoon pääsi ni meikäpoika oli ihan fiiliksissä. Sitte kun se auto pysähty ja mamma otti mut ulos ni mä oikeesti tajusin että missä me oikeen oltiin. Mamma sano että sillä oli täys työ saada mut ell-aseman ovesta sisälle, mutta onnistui se siinä lopulta.

Ihan ekaks mä kävin vaa'alla ja yrityksistä huolimatta mun paino oli edelleen ihan sama ku ennenki: 7.3kg. Mamma tosiaan oli hiukan yrittäny vahtia mun syömisiä, mutta toisaalta mä oon kyllä edelleen se sama hoikka poika ku ennenkin - toisaalta ku mu pitäis kuulemma olla 25-30 cm korkee ja paino pitäis olla 2.7-3.6kg niin oonhan mä vähän heavy. Mut hei kaverit mä oon myös korkee - about 40cm. Et eiks siinä jo saakkin paino tuplaantua, häh?

No mutta, se miks se mamma mut sinne raahas ni johtu siitä että mä taas laahaan mun persettä. Mamma meinas että anaalirauhaset on taas tukossa, ja olihan ne ihan täynnä. Mä en kyllä yhtään tykänny kun se ell niitä puristeli tyhjäksi, haisikin ihan kauheen pahalta! Mamma joutu pitään musta oikeen kovasti kiinni ja lisäks se näytti ihan siltä niinku se ois halunnu pitää omasta nenästäänki kiinni. Mutta tyhjenihän ne lopulta, ny ei sentään ollu niin tukossa että olis tarvinnu ottaa antibioottikuuria jatkoksi niinkuin viimeksi. Sitten se mamma rupes oikoon mun jalkoja, että "kato ny kun tuolla kainalossa on tommosta ihottumaa". Se ell vähän tutkaili ja anto sitten vielä jotain (antibiootti?)salvaa sitä ihottumaa varten. Ny toi mamma läästii sitte mun kainaloita kahdesti päivässä ja mä en saa raapia! Siis ihan kamalaa! Ja sitten se kävi tänään ostamassa mulle sukat! Nii-in, sukat! Mut onneks ei oo tarpeeks pieniä vauvasukkia, ei ne pysy mulla ylhäällä. Että mamman täytyy ny vaan vahdata. Toivottavasti toi salva nyt auttaa, kun se on oikeesti aika ilkeetä ku kainalot kutisee. Kun ei niitä saa kirputettuakaan ja sit täytyy könöttää takakenossa ja raapia. Mut eiköhän se siittä.

Ny mä ajattelin mennä mamman kainaloon sohvalle. Se meinas kattoo jonkun leffan, jostain Johnny Deppistä se kovasti hölötti. Toivottavasti se kuitenkin vielä pelaa mun kanssa tänään, että pääsee kunnon wubba-jahtiin!

Ciao for now! Ja iskälle terkkuja!